Enkeli istui pilven reunalla,
katsellen maailmaa.
Sädekehä sammuneena,
siivet haurastuneina.
Vieri kyynel poskellensa,
pyyhkäisi sen pois.
Mietti miksei enkeleitä
enenpää olla vois.
Hän aivan yksin maailmassa
vailla ystävää.
Aurinko enää hymyilee
kohta sekin häviää.

-Erika, Kaisa ja Anna